Vanha koirakin oppii uusia temppuja

Tämä on minun ensimmäinen blogikirjoitukseni. Kuten joku lukijoista ehkä tietää, harrastan kirjoittelua mm. mielipidepalstoille. Sillä kirjoittaminen on minun juttu!

Erityisen mukavaa on kirjoittaa ensimmäinen tämän lajin kirjoitus Kauhajoen kansalaisopiston tänä syksynä perustetulle taidejataito-blogipalstalle.

Olen elänyt tämän opiston kanssa rinnakkain yli 25 vuotta ja huomannut kuinka aika kuluu. Vapaa sivistystyö ja aikuisopiskelu, joita kansalaisopisto edustaa laajimmin levinneenä oppilaitoksena, on yrittänyt koko 114-vuotisen historiansa aikana sinnitellä uudistusten mukana.

Kuitenkin aivan viime vuosina viestinnän välineet ovat ottaneet huikeita harppauksia sähköisen median edetessä. Kansalaisopistoväki, joka kansoittaa opistojen opintoryhmät, on ollut keski-iältään varsin varttunutta. Opistoihin kaivataan myös nuorempia kansalaisia!

Median myllerrys niin Suomessa kuin erityisesti Kauhajoella on ollut johtamassa siihen, että pelkän printtimedian varaan ei voi kansalaisopiston opiskelijarekrytointia jättää. Opistomme on jo muutaman vuoden panostanut netissä tapahtuvaan esittäytymiseen. Tämän vuoden 2013 syyskesään osuva blogin avaus johtuu erityisesti tämän kaltaisen välineen käyttöönoton tarpeesta ja siitä, että opiston päätoimiseen henkilökuntaan liittyi kaksi opettajaa, joille väline on ennestään tuttu.

Nämä opettajat, tekstiilityönopettaja Hannele Mäki-Ettala-Mustonen ja taideaineiden opettaja Elina Partanen ansaitsevat suuren kiitoksen siitä, että ovat luvanneet tässä blogissa kirjoittaa erityisesti heidän yhteisen hankkeensa, Kauhajoen kansalaisopiston lasten ja nuorten Taidekoulun aihemaailmaan kuuluvista asioista.

Taidekoulu on opistomme strateginen valinta. Yleensähän kansalaisopistot mielletään vain aikuisten oppilaitoksiksi. Historiallisesti katsoen niin onkin ollut. Asiat Kauhajoella asettuivat jo 1990-luvun alussa niin, että opistoon voitiin perustaa taiteen perusopetuksesta annetun lain hengessä kuvataidekoulu. Sen eri vuosikursseilla on kuluneiden vuosien aikana opiskellut pari sataa lasta ja nuorta. Ja heidän kauttaan kansalaisopisto on tullut aiempaa tutummaksi liki puolelle tuhannelle taidekoululaisen äidille ja isälle, mummalle ja paapalle. Kansalaisopisto on voinut saada ikään kuin Troijan hevosensa lapsiperheisiin, jotka muuten ovat olleet vaikeasti tavoitettavia.

Tänä syksynä aletaan toteuttaa jo muutama vuosi sitten hyväksyttyä visuaalisen taiteen perusopetuksen opetussuunnitelmaa, joka mahdollistaa jatkossa taidekoulussa opiskelevalle ottaa opintoihinsa niin kuvataiteen kuin käsityötaiteenkin alan aineita. Alkavana työkautena pannaan alulle myös uudenlainen oppilashankinta - voisiko sanoa farmimalli - josta kuuluu keväämmällä lisää.

Kansalaisopistossa toimii myös musiikin taiteen perusopetusta antava bändikoulu. Suunnitelmat myös sen integroimiseksi osaksi Taidekoulua ovat pitkällä. Millaisia näkymiä tämä kaikki avaakaan alueemme lapsille ja nuorille ja samalla heidän perheilleen!

Markku Nurmi