Vuonna 1964 perustettu Kauhajoen kansalaisopisto toimii Kauhajoen lisäksi myös Isojoella ja Karijoella. Opistossa annetaan vuosittain n. 8600 tuntia vapaan sivistystyön lainsäädännön mukaista opetusta. Opiskelijoina on runsas 2000 eri henkilöä. Toiminnan vuosibudjetti kuluvalle vuodelle on noin 630.000 euroa. Melkoinen liikevaihto siis. Jos kyseessä olisikin kaupungin taloutta tuolla määrällä kuormittava nettomeno, se tuskin säästyisi leikkauksilta, kun Kauhajoki hakee säästökohteita.
Valtio arvostaa vapaata sivistystyötä muutenkin kuin
puheissa. Opiston ylläpitäjänä Kauhajoen kaupunki saa opiston toimintaan
valtionosuutta n. 320.000 euroa. Siis hieman yli puolet! Opiston innostuneet
opiskelijat maksavat kurssimaksuina liki 15% bruttomenoista, sillä tänä vuonna
kurssimaksuja laskutetaan lähes 100.000 euroa. Opistoyhteistyöstä tehdyn
sopimuksen mukaisesti Isojoki ja Karijoki maksavat opistosta kuntaosuuksia
Kauhajoelle melkein 60.000 euroa vuodessa. Kun nuo tuotot otetaan huomioon,
saadaan selville kansalaisopiston Kauhajoelle aiheuttaman nettomenon
suuruusluokka. Se on runsas 120.000 euroa.
Eikä tässä ole vielä kaikki. Koska opiston toiminta on
hyvin työvoimavaltaista, kannattaa ottaa huomioon myös verotulot, joita kaupunki
saa opettajille maksetuista palkoista. Lähes 400.000 euron palkoista tulee
varovaisesti arvioiden ainakin 60.000 euron verot takaisin kaupungille!
Asiallisesti ottaen opiston nettomenot kaupungille ovat vain noin 60.000 euroa.
Tuolla euromäärällä saadaan Kauhajoelle oppilaitos, jonka
toiminta koskettaa lähes kolmea tuhatta alueemme asukasta. Oppilaitos, joka
tarjoaa kontaktiopetuksen keinoin mahdollisuuden inhimilliseen kasvuun ja
oppimiseen sosiaalisena harrastuksena myös haja-asutusalueilla. Varsin
kohtuullisin kustannuksin voidaan siis toteuttaa Kauhajoen kansalaisopiston
perustehtävää, joka on omalta osaltaan tarjota asiakkailleen aineksia
onnelliseen elämään järjestämällä sosiaalisena oppimisena toteutettavia vapaan
sivistystyön opintoja.
Onko siis aihetta edes miettiä säästöjen toteuttamista
kansalaisopiston toimintaa leikkaamalla? Leikkaaminen kaiken päälle leikkaisi
samassa suhteessa myös valtionosuutta.
Eivät kai päättäjät halua ampua omaan jalkaan?
Markku Nurmi
FM, Kauhajoen kansalaisopiston rehtori vuodesta 1988
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti