8.11.2013

Lypsävää lehmää ei kannata tappaa!


Vuonna 1964 perustettu Kauhajoen kansalaisopisto toimii Kauhajoen lisäksi myös Isojoella ja Karijoella. Opistossa annetaan vuosittain n. 8600 tuntia vapaan sivistystyön lainsäädännön mukaista opetusta. Opiskelijoina on runsas 2000 eri henkilöä. Toiminnan vuosibudjetti kuluvalle vuodelle on noin 630.000 euroa.  Melkoinen liikevaihto siis. Jos kyseessä olisikin kaupungin taloutta tuolla määrällä kuormittava nettomeno, se tuskin säästyisi leikkauksilta, kun Kauhajoki hakee säästökohteita.

Valtio arvostaa vapaata sivistystyötä muutenkin kuin puheissa. Opiston ylläpitäjänä Kauhajoen kaupunki saa opiston toimintaan valtionosuutta n. 320.000 euroa. Siis hieman yli puolet! Opiston innostuneet opiskelijat maksavat kurssimaksuina liki 15% bruttomenoista, sillä tänä vuonna kurssimaksuja laskutetaan lähes 100.000 euroa. Opistoyhteistyöstä tehdyn sopimuksen mukaisesti Isojoki ja Karijoki maksavat opistosta kuntaosuuksia Kauhajoelle melkein 60.000 euroa vuodessa. Kun nuo tuotot otetaan huomioon, saadaan selville kansalaisopiston Kauhajoelle aiheuttaman nettomenon suuruusluokka. Se on runsas 120.000 euroa.

Eikä tässä ole vielä kaikki. Koska opiston toiminta on hyvin työvoimavaltaista, kannattaa ottaa huomioon myös verotulot, joita kaupunki saa opettajille maksetuista palkoista. Lähes 400.000 euron palkoista tulee varovaisesti arvioiden ainakin 60.000 euron verot takaisin kaupungille! Asiallisesti ottaen opiston nettomenot kaupungille ovat vain noin 60.000 euroa.

Tuolla euromäärällä saadaan Kauhajoelle oppilaitos, jonka toiminta koskettaa lähes kolmea tuhatta alueemme asukasta. Oppilaitos, joka tarjoaa kontaktiopetuksen keinoin mahdollisuuden inhimilliseen kasvuun ja oppimiseen sosiaalisena harrastuksena myös haja-asutusalueilla. Varsin kohtuullisin kustannuksin voidaan siis toteuttaa Kauhajoen kansalaisopiston perustehtävää, joka on omalta osaltaan tarjota asiakkailleen aineksia onnelliseen elämään järjestämällä sosiaalisena oppimisena toteutettavia vapaan sivistystyön opintoja.

Onko siis aihetta edes miettiä säästöjen toteuttamista kansalaisopiston toimintaa leikkaamalla? Leikkaaminen kaiken päälle leikkaisi samassa suhteessa myös valtionosuutta.
Eivät kai päättäjät halua ampua omaan jalkaan?


Markku Nurmi
FM, Kauhajoen kansalaisopiston rehtori vuodesta 1988

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti